"No mitä asiaa?"
"Sä soitit mulle eka"
"EN soittanut"
" NO SOITIT "
"KUUNTELE NYT, mä selitän"
"No EI KU SÄ SOITIT EKA"
!! tuut-tuut.
"Sä soitit mulle eka"
"EN soittanut"
" NO SOITIT "
"KUUNTELE NYT, mä selitän"
"No EI KU SÄ SOITIT EKA"
!! tuut-tuut.
Heitän puhelimeni seinään. Vittu, aina hän on muka oikeassa, ikinä mä en voi olla oikeassa aina olen väärässä. Olisi niin hiton helppoa selittää hälle et miltä musta tuntuu, mä en jaksa, haluan kuolla mutta hän ei kuuntele. HÄN EI KUUNTELE MUA EI IKINÄ EI KOSKAAN.
Minulla ei ole ketään joka kuuntelisi, ei ketään. Mä vihaan elämääni, vihaan itseäni, olen epäonnistunut, epäsikiö, vahinkolapsi, jonka ois pitäny kuolla ennen syntymäänsä. Haluaisin käpertyä isin kainaloon, haluaisin hänen paijaavan päätäni ja sanovan että olen hänen pieni prinsessansa jota hän rakastaa enemmän kuin kultaa.
Ei minulla ole isää, ei äitiä, ei kavereita. Minulla on vain minä ja Mä. Ruokaohjelmat ja syömisen turhuus. Ranteet auki, alkoholi, täyteen lääkkeit. Vielä hengissä mutta kauanko minä jaksan yksikseni. Mä en jaksais, en halua, haluan jonnekki lepäilemään. Arkkuun maan alle vaikka.
Minulla ei ole ketään joka kuuntelisi, ei ketään. Mä vihaan elämääni, vihaan itseäni, olen epäonnistunut, epäsikiö, vahinkolapsi, jonka ois pitäny kuolla ennen syntymäänsä. Haluaisin käpertyä isin kainaloon, haluaisin hänen paijaavan päätäni ja sanovan että olen hänen pieni prinsessansa jota hän rakastaa enemmän kuin kultaa.
Ei minulla ole isää, ei äitiä, ei kavereita. Minulla on vain minä ja Mä. Ruokaohjelmat ja syömisen turhuus. Ranteet auki, alkoholi, täyteen lääkkeit. Vielä hengissä mutta kauanko minä jaksan yksikseni. Mä en jaksais, en halua, haluan jonnekki lepäilemään. Arkkuun maan alle vaikka.
5 heitetty(ä) karkkikääre(ttä):
Voi ei, älä ajattele noin. Kyllä sä jaksat, yritä edes. Yritä hakea apua? Ehkä osasto auttaisi? <3
Mä oon kahden vaiheilla osaston kanssa: juu ja ei. Juu, koska haluan parantua ja siellä on kuitenkin "turvallista" ja ei siksi, että haluaisin olla kotona täällä omassa maailmassani.
Jep. Hankalahan se on sellaisen ihmisen tajuta, jolla ei omakohtaista kokemusta esimerkiksi masennuksesta ole. Tottakai se silti satuttaa kun läheiset eivät ota tosissaan.
Yritä pärjätä.
Hähä. Jos mulla ei näillä rahoilla ole varaa polttaa normaalisti, niin ei kai mulla ole sitten rahaa lähteä Ruotsiin tai Viroon yhtään sen enempää. Olishan se ihan kiva jos niitä savuja satelisi taivaalta, mutta kun ei niin ei ;<
En ollut edes tajunnut että olet jatkanut kirjoittamista 8) Kiva niin kuitenkin.
Wää, yritän! :D Onneksi joku söi ne piparit loppuun kaapista, en voi enää siis sortua niihin.
Ja hei kiva blogi sulla! =)
Koita kestää ja jaksaa vielä. Kyllä sinä siihen pystyt!
Vastaus kommenttiisi: Joo, niin taitaapi olla. Harmillista, että hoito on niin kallista.
Niinpä, joidenkin on vaikea syödä, ja joidenkin taas on vaikea lopettaa syöminen...
Lähetä kommentti