Voi luoja, että hän on pitkä ja hoikka. Minä olen niin kateellinen. Hänellä on pituutta taatusti tasan 176 senttiä ja painoa ehkä 44 kiloa jos sitäkään? Hän heilui tuulessa ja näytti niin elottomalta ja silti minä rakastan hänen ulkonäköä, hänen jalkoja, hänen siluettia. Minä rakastan häntä, paheksun ja kadehdin. Pituuttaa en voi taikoa lisää, mutta painoa voin pudottaa. Vielä vähän... Just a bit more. But not too much.Korvissa kohisee, ei tänään, koitetaan huomenna. Olen hengissä vaikka olo ei ole aivan sen mukainen.
4 heitetty(ä) karkkikääre(ttä):
Juupa joo. Eihän se elämä olekaan millään tavalla elämisen arvoinen, että parempi onkin kuluttaa se pois kitumalla, laihtumalla ja itseään rääkkäämällä... Tuo oli sitten vittuilua.
Tekisi mieli kirota sulle, että vitun idiootti kun ihailet kuolemansairaita luurankoihmisiä, mutta mitäpä se hyödyttää. Ethän sä kuitenkaan kuuntele.
Sairaalle ihmiselle ei vain valitettavasti voi osoittaa, että elämä, ruoka, itsensä rakastaminen ja hyvänä pitäminen sekä uusien asioiden näkeminen on ihanaa. Sairas laihduttaminen, itsensä rankaiseminen ja anoreksiassa rypeminen taas ovat yksi tyhmimpiä asioita, joihin voi elämän lahjansa tuhlata.
Sulla on vielä aikaa herätä valhemaailmastasi. Sinuna edes yrittäisin.
Luuranko dudes, I love them!
Juu, olen osastolla. Paskamaistahan se on...
Lähetä kommentti