aamupahoinvointia, yleistä pahoinvointia, oksennusta, enhän minä voi olla raskaana?
en vaan voi, mutta selittäisikö se sen, että syön juustonaksuja kermavaaholla?
tuijotan kihlasormustani, kyyneleet valuvat silmiini, tähänkö minä olen päätynyt?

yksilö, jolla ei ole minkäännäköistä tutkintoa, ei koulutusta, ei töitä, mutta pidän sormustani ja mahdollisesti kannan itsessäni mukana uutta elämää? miten tämä voi olla mahdollista, kun äskenhän minä olin pieni, nuori ihminen, äidin rakas kullannuppu. tänään olin tyttö, joka poltti elämänsä ensimmäisen sikarin.
---
vietin itseni kanssa henkilökohtaista aikaa peilin edessä, tuijotin itseäni, omia vihreitä silmiäni, upeeta tukkaani, joka säihkyy mustanvärisenä tällä hetkellä; tutkailin itseäni edestä ja takaa, sivuilta. huomasin varpaani ja oikean jalkani isoin varvas on ihan mustana.
Mietin, että mikä se on mikä tekee minusta viehättävän? Mikä tekee minusta halutun naisobjektin? Miksi pojat jahtailevat minua, flirttailevat minun kanssani ja ovat jopa mukavia? Miksi minulla on ollut elämäni aikana niin montaa ahdistelijaa, miksi olen käynyt ahdistelijoiteni kanssa jo 4 kertaa oikeudessa? Sen täytynee varmaan johtua luonteestani ja hymykuopistani - olen luonnostaan mukava ja seurallinen sekä hymyilen paljon ja kerron vitsejä. Saattaisin jopa ihastua itseni jos olisin poika, vaikka joskus saatan olla ihan yksinkertainen enkä aina ihan ymmärrä, mutta teen sen kivalla tavalla etten tee itsestäni ihan hölmöä.

Tällä viikolla näin ekan kerran viiteen vuoteen entisen luokkakaverini, olin aikoinaan ihastunut häneen ja nytten hän näyttää samalta ja hän on tosi mukava ja nautin siitä että hänellä on nykyään runsaasti itseluottamusta ja hän on muuttunut aikusemmaksi ja pidän hänen kanssaan juttelemisesta, hieman nostalgista oli puhua vanhoista asioista. Tunne-elämässä minua viedään niin moneen suuntaan, ihan ku se ei olisi tarpeeksi, että minulla on muutenkin juttuja, joihin täytyisi keskittyä.
---
P.s. Voitte lisätä blogini omiin linkkeihin ja olette kaikki ihania jotka jaksatte seurata ja lueskella mun elämänkiemuroita ja lukea ajatuksia syviäni Kaikille hyvää joulukuuta<3
20 heitetty(ä) karkkikääre(ttä):
kumpa miekä en vois:D Saan alas kyllä iison kasan valkosuklaataki:D nams:P
Taitaa sun kysymykset ollakin ainuita kysymyksiä :D
En myöskään ymmärrä, miksi joku tekee tuollaista itselleen. Suoraan sanottuna, voisi tappaa samantien itsensä, pienet viiltelyt vielä menee - itsekin olen sitä harrastanut, mutta huhhuh, tuo kyllä menee jo aivan liian pitkälle. Olen kyllä jättänyt koko viiltelyn jo taka-alalle, kun aloin juuri miettimään sitä, että haluanko tosiaan kulkea pitkähihainen joka paikassa - kesälläkin, ja vanhempana katua niitä.
Itsellä taas kaveri näki ne, kun värjäsin hiuksiani, ja siinä ne sitten näkyi. Ei se viittinyt mitään sanoa, ennen kuin itse sanoin siitä jotain. Jollain tavalla ahdistavaa. Voi meitä. Onneksi ollaan päästy yli siitä - ainakin jollain tavalla.
Minäkin haluaisin olla kivalla tavalla yksinkertainen, mutta taidan olla vain keskinkertainen...
Kannattaa varata 0,5l mehua 30g kohti...
Käytän anti-saltia ja kahvia, kahvia enemmän maun puolesta ;)
ihanaa kun sait kirjoitettua sen ees minun blogiini. siellä ollaan aika turvassa (vaikka välillä panikoin ja päästän mielikuvitukseni valloilleen ja ajattelen että äidilläni ja läheisilläni on salajuoni minua vastaan ja he kaikki lukevat blogiani. eihän se niin ole. luojan kiitos)
nuo ovat niin helvetin ristiriitaisia ja ikäviä asioita. vaikeita. minulla ainakin ollut läpi elämän. eipä auta kun kestää... ei siinä muutakaan voi.
mut voimia. ootan jatkoa tolle alulle... että mitenkä käy, raskaana vai ei? mitä itse toivot?
pus, hali, rutistus.
jeeps,
toivotaan että se on vaan jotain näitä kehon mielenkiintoisuuksia. itse olen sellainen hormonihirviö, etten varmaan edes voisi tulla raskaaksi vaikka muutaman kerran olen tehnyt muutaman kymmenen testiä varoiksi, kun en voinut uskoa, että se on negatiivinen. nyt on tottunut siihen, että keho heittää välillä sellaisia kiemuroita, että voi johtua ihan omista elintavoista ja syöminkeistä kaikki, ettei siitä että olisi tullut raskaaksi.
mut kannattaa nyt tehä se testi varmuudeksi. sitten ainakin tietää, mistä on kyse. ja siitä sitten eteenpäin...
mullekin tuli mieleen just se elokuva :D ja muistan kun katoin sen hiukan aikaa sitten, ja itkin ihan hervottomasti sen lopussa! itkin ja nauroin samaan aikaan, koska en tiennyt oliko se loppu mun mielestä surullinen vai onnellinen. ja poikaystävä pudisteli päätään vieressä ja yritti saada mut hiljaiseksi kun sen koko muu perhe oli jo nukkumassa <: ja mä vaan huusin, itkin ja nauroin; lopulta ihan vaan sitä koko tilanteen hulluutta.
mutta oli ihana leffa. vaikka en siitä naisnäyttelijästä tykkääkään...
täytyy siis lukasta kirja.... yleensä olen sitä mieltä, että kirjat ovat parempia kuin itse lehva, mutta minä olenkin aina arvostanut enemmän sanataidetta kuin liikkuvaa kuvaa. ehkä pitäisi jo maksaa se helvetin kirjastosakko, joka on roikkunut minun matkassa keväästä lähtien... puh.
nyt joulushoppaa; jahka tunnin päästä aukee jo posti ja kaupat!
huu, mä tulin just kipaseen pikasesti kodin kautta kun tätä kassia on taas niin hirveesti... ja kyllä sen taas huomaa että pitkään on kituutettu aneemisella ruokavaliolla kun aamupalaksi meni poppareita ja kasa suolaa... äsken meni lasagnea ja happareita ja kello on vasta kymmenen!! ei jeesus. mut en ahmi. en. yöks, ällöttää ihan lukea noi tosta.... mutta ehkä tää tästä nyt tasoittuu sit taas (hahah)
mulla oli joskus yli 100 euroa sakkoa, kun olin niin heikos hapes etten jaksanu palauttaa kirjoja (ylipäätään liikkua muualle kuin kauppaan ja vessaan oksentamaan) en jaksanut avata edes niitä laskuja. sitten kun jouduin sairaalaan, äiti oli luultavasti löytänyt ne laskupinot ja ne jumalattoman suuret laskut ja maksanut ne kaikessa hiljasuudessa pois. luojan kiitos.
nyt on vaivaset 5 euroo kontilla, ja äidin kortilla vielä. enkä silti saa sitä millään maksettuu pois... ja sit ruinaan kun ei ole mitään lukemista tai tekemistä... mut kyl ruokaan rahaa saa palamaan!!! tai kenkiin!! mut tolllasta ei sit voi millään maksaa...
jeejee, pian taas kaupunkille. ihan kuin kaikki olis pakko hoitaa just tänään ja heti. vielä kun rahaa on. eletään itse sitten vaikka taas loppukuu puurohiutaleilla ja suolalla.
Kiitos, että jätit msn:si blogiini, lisäilinkin se.
Saat tietää oletko raskaana vain yhdellä tavalla, testillä.
Tavallaan olen kateellinen sinulle saamastasi huomiosta. Mutta jos olet ollut oikeudessakin on sitä huomiota jo liikaa. Eiköhän nuo kaikki, tuo kaikki, merkitse, että olet täydellinen juuri tuollaisena?
Voimia ja tsemppiä <3
Ja kiitos.
Heippa. Tavoitepaino on jotain 50 kilon luokkaa, BMI olisi silloin 19,4. Kunhan tuntuu hyvältä, jenkkarit katoaa ja reidet pienenee, niin olen hurjan onnellinen. Eikä kilot tietenkään tule takaisin.
olen ollut ainakin painoindeksien mukaan aina hiukan alipainoinen...
olen pahoillani, mutta lisään sinut näitä luen listalle... :) koukussa olen jo, vaikka vasta päivän lueskellut. ;-)
kenelle näytät kauniimmalta 40-kiloisena? Itsellesi vai muille?
hyi kauheeta,ei mitään herkkua siis :S
Lisään sinut myös minun "näitä luen- listalle". Voimia hirmuisesti!!
luulen ettei se ole sitä kauniina olemista vaan se takaa tietyn rauhan ja tyytyväisyyden ja turvan tunteen ku on voinu hallita jotakin..
Oispa mullaki noin, mulla karkkii näyttää uppoovan vähän liian kans:D Onneks liikunnalla on hyvä deletoida;P Mielummin ehk ne sipsit ja popparit yms..
Ohho, onnea sen kanssa. Itse en ihan noin pitkälle edes haluaisi mennä.
Lähetä kommentti